Kevättä ilmassa

Äitienpäivä. Aikaisempina vuosina tuo juhlapäivä ei ole tuntunut vaikealta vaan päin vastoin se on ollut ilon päivä.  Aina olen keskittynyt juhlistamaan omaa rakasta äitiäni miettimättä omaa lapsettomuusongelmaa. Tänä vuonna äitienpäivä oli minulle raskas. Päivän vaikeus tuli minulle ihan puun takaa.

Olen viettänyt lähes kaiken vapaa-ajan pihalla häärätessä. Siitepölyn määrä on ollut  hurja, mutta en ole malttanut pysyä sisällä vaikka siitepölyallergiasta kärsinkin lääkityksestä huolimatta. Käsien tunkeminen multaan ja se että voi seurata istutusten kehitystä, on minulle kuin terapiaa. Luulen että nuo allergiaoireet ja se että pysähdyin olemaan tekemättä mitään, aiheutti minulle äitienpäivänä pahan olon.

Perheessämme on tapana, että vanhempani valmistavat aterian, jonne saavumme kaikki lapset perheineen. Niin myös tänä vuonna. Seuratessani vanhimpieni iloisia touhuja ja veljenlapsen vipellystä, mietin myös omaa lapsettomuuttamme ja adoptioprosessiamme. Ajatukset pyörivät ympyrää päässäni. Onko ensi vuoden äitienpäivä erilainen? Saanko koskaan viettää äitienpäivää äitinä? Pääseekö oma äitini koskaan hellimään minun lastani niin kuin veljeni lapsia hellii? Voisinko asettaa tavoitteeksi jonkin vuosiluvun, milloin olisin äiti?

Onneksi äsken tuli sade ja se samalla puhdisti ilmaa. Koin että sade puhdisti myös mieltäni. Ulkona omalla terassilla on taas helppo hengittää ja hymyillä. Se ilo kun sateen jälkeen huomaan, kuinka uusia kasveja nousee mullasta. Haaveilen siitä, että jonain päivänä voisin oman lapseni kanssa istuskella terassilla ja jutella kaikista asioista niin avoimesti kuin oman äitini kanssa olen voinut. Oma äitini on paras äiti. Olenko minä joskus jollekin maailman paras äiti?

Tilasin Interpediasta lukemista.  Tilasin myös vanhemmilleni ”isovanhemmiksi lentokentällä” -kirjasen. Voin jo kuvitella, miten vanhempani olisi lentokentällä meitä vastassa. Taidan mennä asioissa jo hieman edelle. Tai ei kai se nyt ole pahasta haaveilla ja herätellä mielikuvia päässään?

Advertisement

5 thoughts on “Kevättä ilmassa

  1. Moi! Muistaakseni tilasin sen Interpedialta. Jos ei heidän kaupasta löydy, niin kannattaa soittaa ja kysyä heiltä. Toki voi olla, että neljässä vuodessa ovat poistaneet tämän tämän julkaisun. Toivottavasti ei, koska omat vanhempani pitivät sitä tärkeänä.

    Tykkää

  2. Moi. Yritin googlettaa tuota isovanhempien kirjasta, mutta tuloksetta. Satutko muistamaan mistä sen tilasit?

    Tykkää

  3. Niin, miten sitä voi ylläpitää toivoa kaukaisesta unelmasta, jos ei välillä haaveile. Vaikka välillä nuo haaveilut pistää surumieliseksi, koen että haaveilun avulla on lähempänä päämäärää.

    Tykkää

  4. Minäkin varon kuvittelemasta liikoja, vaikka tässä prosessissa jos jossain niitä myönteisiä tulevaisuudenkuvia tarvitaan. Kummallinen on ihmisen mieli!

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s