Kuukausi sitten oloni oli vielä sellainen, etten mistään oikein tiennyt vielä mitään. Halusin tietää kaiken, mutten osannut etsiä tietoa. Nyt käytyämme adoptioneuvonnassa toisen kerran ja muutamassa infotilaisuudessa, huomasin että tietoa on tarjolla vaikka kuinka paljon, kunhan vain osaa etsiä. Kirjastosta löytyi pino kirjoja (vanhoja ja uusia) koskien adoptiota ja kirjakaupasta lähti muutama muukin kirja mukaan. Tiedänpä miten pimenevät syysillat kuluvat.
Kävimme adoption kohdemaiden infossa, jossa esiteltiin palveluntarjoajan kohdemaita. Itsellämme miettimämme maavaihtoehto vain vahvistui. Tosin kiinnostuimme Kolumbian lisäksi kahdesta muusta maasta. Oli myös muutama kohdemaa, jonka kohdalla heti vedimme pitkän viivan. Nämä maa -hylkäykset johtuivat lähinnä adoptioprosessin kestosta ja kohdemaan hakijoiden kriteereistä.
Pääsimme osallistumaan myös Kolumbia-infoon. Oli mielenkiintoista kuulla tarkemmin asioista, joita et löydä netistä lukemalla. Saimme myös ajankohtaista tietoa kyseisen maan tilanteesta. Valokuvien tärkeydestä puhuttiin. Niihin kannattaa panostaa tosissaan. Kohteessa ne ihmiset, jotka päättävät pääseekö hakemuksemme edes jonoon, haluavat nähdä perhekeskeisiä kuvia, joissa leveästi hymyilevät ihmiset poseeraavat kodin edessä tai lähiympäristössä. Kuvia siististä kodista ja tulevasta lapsenhuoneesta. Maksimissaan viisitoista kuvaa tulee ratkaisemaan, pääsemmekö jatkoon. Tuntuu aika raa’alta peliltä, kun rinnakkain laitetaan valokuva-asiat hallitsevat rapakon toiselta puolelta tulevien kuvat meidän kuvien kanssa. Eli joko meidän täytyy hommata valokuvaaja ottamaan perhepotretteja ja opetella hampaat näkyvä hymy niin ettei se näytä irvistykseltä. Tai sitten toinen vaihtoehto on luottaa siihen, että kuvia katsoo joku, joka näkee kuvia syvemmälle.
Nyt ajatukset siirtyvät lähestyviä adoptiovalmennusviikonloppuja. Tämän hetkisen maavalintamme kontaktit vaativat, että adoptiovalmennus on käyty. Vaikka ei vaatisikaan, osallistuisin silti. Mitä olen ymmärtänyt muiden kokemuksista lukien, että kyseisestä valmennuksesta on vain hyötyä. Ei pelkästään adoptiolapsen saannissa vaan myös oman itsensä kasvattamisessa adoptiovanhemmaksi. Odotan, että pääsemme tutustumaan muihin odottajiin ja näin ollen saaden lisää vertaistukea.
Adoptiomatkalla 