Hiljaiset kesäillat

Sukulaistyttö kävi vuoden vanhan poikansa kanssa kylässä. Lapsi ei vierastanut ketään, mutta mieheni sai taas uuden kaverin. Tuo pikkuinen ei huolinut huomiota muilta kuin mieheltäni, joka jaksoi hyppyyttää ja hauskuuttaa väsymättä. Ihaillen katson miestäni ja kuvittelen kuinka hän nauttisi leikistä oman lapsen kanssa.

Hellekausi on päättymäisillään ja istumme mieheni kanssa kotimme terassilla. Katson tuota ihanaa miestäni, joka on kestänyt minua ja oikkujani lähes puolet elämästään. Nautin näistä hiljaisista kesäilloista kuunnellen luonnon ääniä. Vaikka lomalla emme olekaan, niin valoisat illat antaa energiaa valvoa myöhään myös arkena. Mahtaakohan tämä olla viimeinen kesä, kun arkena nautimme kesäilloista kahdestaan. Kun lapsi saapuu perheeseen, onkohan jatkossa toinen iltaisin aina nukuttamassa lasta tai nukahtanut lapsen kanssa.

Toivon, että tulevaisuudessa osaamme mieheni kanssa nauttia näistä hetkistä ilman sanoja. Vain yhdessä hiljaa rauhoittuen arjen askareista irtautuen ja kuunnellen luonnon ääniä ja mahdollisesti lapsen tuhinaa itkuhälyttimen kautta.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s